Matka kotiin - matkalaukkuja, mölyä ja muistoja

 Viimeinen aamu Leeuwardenissa valkeni rauhallisena. Herätys, suihku, aamupala – tuttu ja turvallinen hotellirutiini. Kahvikupin ääressä oli jo pieni haikeus ilmassa. Reissu oli ollut onnistunut, mutta nyt oli aika suunnata kotiin.

Aamupalan jälkeen pakkasimme kamppeet, sulloimme viimeiset tuliaiset laukkujen väleihin ja palautimme huoneiden avaimet. Samaan aikaan Evert saapui hotellille – luottokuljettajamme viimeisen kerran – ja saattoi meidät Leeuwardenin asemalle. Tarkistimme vielä yhdessä oikean laiturin ja junan lähtöajan. Tämä saattoi olla viimeinen kerta, kun näemme Evertin kv-koordinaattorin roolissa, hän uhkasi eläköityä piakkoin. Kättelimme hyvästit ja hypättiin kyytiin.

Juna halkoi Hollannin maisemaa hiljaisesti. Kukaan ei juuri puhunut – olimme kaikki hieman väsyneitä, matkan täyttämiä ja mielessä alkoi pyöriä sana “koti”. Vaikka reissu oli ollut täynnä kokemuksia, ihmisiä ja elämyksiä, niin onhan se myönnettävä: reissaaminenkin väsyttää.

Schipholin lentokentällä suuntasimme ensin ruoan pariin ja sen jälkeen check-inniin. Lentomme oli niin täyteen buukattu, että matkalaukkumme matkasivat ruumaan, vaikka alkuperäinen suunnitelma oli ollut jotain aivan muuta. No, ei siinä mitään – lentokentällä on opittu ottamaan vastaan yllätyksiä yhtä tyynesti kuin Hollannin säätilaa.

Hollantia ilmasta.. Vai olisiko kuitenkin Saksa?

Lentomatka sujui rauhallisesti. Istuimme hiljaa, ehkä pieni torkku, ehkä vielä yksi ajatus siitä, kuinka hyvä kapsalon olikaan.

Mutta sitten... lentokentällä paluu Suomen arkeen oli heti konkreettinen: ruumaan lastattuja laukkuja ei näkynyt, mutta alle tunnin päästä lähtevään junaan oli jo liput. Paniikki? Melkein. Onneksi juna oli myös myöhässä, ja ehdimme juuri ja juuri mukaan. Elämä tarjoili vielä viimeisen juonenkäänteen.

Ja sitten tuli yllätys: junassa seurana oli Jokelan koulun 6.-luokkalaiset luokkaretkellä. Siinä missä meidän energiat olivat matalalla, heidän energiansa täyttivät koko vaunun. Matka ei ollut hiljainen – mutta tapahtumarikas ja mölyisä, aivan kuten hyvä reissu kuuluukin päättää.

Kouvolassa Jarno hyppäsi vielä auton rattiin ja sähköili Kotkaan, ja näin saimme laittaa tälle Hollannin-matkalle pisteen. Takana monta kokemusta, kohtaamista ja hetkeä, jotka säilyvät mielessä vielä pitkään – ja ehkä jossain muodossa myös tulevissa projekteissa.

Leeuwardenin katuja

Leeuwardenilla terdellä

Leeuwardenin "kunnantalo"

Kuvia junasta

Kuvia junasta

Kuvia junasta